Eino Leino

Eino Leino
	; Irudi gehiago
Bizitza
Jaiotzako izen-deiturak	Armas Einar Leopold Lönnbohm
Jaiotza	Paltamo eta Hövelö (en) , 1878ko uztailaren 6a
Herrialdea	Finlandia
Bizilekua	Hövelö (en)
Talde etnikoa	Finn etnia
Heriotza	Tuusula (en) , 1926ko urtarrilaren 10a (47 urte)
Hobiratze lekua	Hietaniemi hilerria
Familia
Ezkontidea(k)	Freya Schoultz (en) ; Aino Kajanus (en) (1913 - ; Hanna Laitinen (en) (1921 -
Seme-alabak	ikusi Eya Helka (en) ;
Anai-arrebak	ikusi Kasimir Leino (en) ;
Hezkuntza
Heziketa	Helsinkiko Unibertsitatea ; Oulun Lyseon Lukio (en)
Hizkuntzak	finlandiera
Jarduerak
Jarduerak	hizkuntzalaria, poeta, kazetaria, itzultzailea, antzerkigilea, idazlea eta literatura-kritikaria
Izengoitia(k)	Eino Leino

Armas Einar Leopold Lönnbohm, literaturan Eino Leino gisa ezaguna, (Paltamo, Ouluko herrialdea, 1878ko uztailaren 6a - Tuusula, 1926ko urtarrilaren 10a) finlandiar poeta, eleberrigilea eta saiakera-idazlea izan zen.^[1]

Biografia[aldatu | aldatu iturburu kodea]

Helsinkiko Unibertsitatean ikasketak egin ondoren, egunkari liberaletan lan egin zuen kritikari gisa. Finlandiako alegietan oinarrituriko poema lirikoak idatzi zituen batez ere. Obra nagusiak: Maaliskuun lauluja (1896, Martxoko kantuak), Helkavirsiä (1903), Talviyö (1905, Neguko gaua), Halla (1908, Ihintza) eta Simo Hurtta (1904-1919, Simo polizia).

Estilo eta literatura garrantzia[aldatu | aldatu iturburu kodea]

Leino finlandiar literaturan erromantizismo nazionalaren lehen modelatzailea eta modelatzaile garrantzitsuena dela uste da. Benetan, Leinok «neoerromantizismo nazionala» terminoa sortu zuen Finlandia gaztearen talentuen obrak karakterizatzeko, hala nola Jean Sibelius konpositorea, Akseli Gallen-Kallela margolaria eta Eliel Saarinen arkitektoa.

Leinoren estiloa 35 urteko ibilbidean garatu zen. Bere lehen lanetan, baita bere bildumarik ospetsuenean ere, Helkavirsi« (1903), agerian dago Kalevala epopeia nazionalaren eragina. Bere ibilbidearen erdi aldian, Leinok munduko literatura klasikoak itzuli zituen finlandierara. Aldi berean, bere lanak hainbat generotan idazten zituen: poesia, antzerkia, saiakera, aipamenak eta kazetaritzako beste pieza batzuk. Bere lanak emozio sorta zabala hartzen du, maitasun sakonetik misantropia eta kritika mozaleraino. Azken urteetan, bizitza pertsonalean borrokatu ondoren, Leino bere gaztaroko gai erromantiko nazionaletara itzuli zen.^[2]

Lanak[aldatu | aldatu iturburu kodea]

Poesia

Maaliskuun lauluja, Otava, 1896
Tarina suuresta tammesta y.m. runoja, WSOY, 1896
Yökehrääjä, Otava, 1897
Sata ja yksi laulua, Otava, 1898
Tuonelan joutsen, Otava, 1898
Ajan aalloilta, WSOY, 1899
Kuvaelmia muinaisajoilta, 1899
Hiihtäjän virsiä, Otava, 1900
Kivesjärviläiset, Otava, 1901
Pyhä kevät, Otava, 1901
Kangastuksia, Otava, 1902
Helkavirsiä, Otava, 1903
Simo Hurtta. Runoja isonvihan ajoilta, Otava, 1904
Talvi-yö, Otava, 1905
Turjan loihtu, Emil Vainio, 1907
Halla, Otava, 1908
Tähtitarha, Kirja, 1912
Painuva päivä, Kirja, 1914
Elämän koreus, Kirja, 1915
Helkavirsiä. Toinen sarja. Otava, 1916
Karjalan kuningas, Kirja, 1917
Leirivalkeat, Kirja, 1917
Vapauden kirja, Kirja, 1918
Bellerophon, Ahjo, 1919
Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, Ahjo, 1919
Lemmen lauluja, Kirja, 1919
Simo Hurtta. Runoja isonvihan ajoilta, toinen sarja, Otava, 1919
Ajatar. Tietovirsiä, Otava, 1920
Kodin kukka ja uhrikuusi, Ahjo, 1920
Syreenien kukkiessa, Minerva, 1920
Vanha pappi, Otava, 1921
Pajarin poika, Otava, 1922
Puolan paanit, Otava, 1922
Helkavirsiä, Otava, 1924
Shemeikan murhe, Gummerus, 1924

Prosa

Päiväperhoja, Eero Erkko, 1903
Kaunosielu, Otava, 1904
Päivä Helsingissä, Otava, 1905
Tuomas Vitikka, Otava, 1906
Jaana Rönty, Otava, 1907
Olli Suurpää, Otava, 1908
Rikos, Eino Leinon Seura, 1949 (1908an idatzitakoa)
Nuori nainen, Yrjö Weilin, 1910
Työn orja, Yrjö Weilin, 1911
Rahan orja, Yrjö Weilin, 1912
Naisen orja, Kirja, 1913
Onnen orja, Kirja, 1913
Seikkailijatar, Karisto, 1913
Mesikämmen, Kirja, 1914
Pankkiherroja, Kirja, 1914
Paavo Kontio. Lakitieteen tohtori, Kirja, 1915
Musti, Karisto, 1916
Alla kasvon kaikkivallan, Karisto, 1917
Ahven ja kultakalat, Ahjo, 1918
Elina, Minerva, 1919
Kolme lähti, kaksi palasi, Minerva, 1926

Antzezlanak

Johan Wilhelm, Wesanderin kirjakauppa, 1900
Sota valosta, Otava, 1900
Naamioita I: Väinämöisen kosinta, Hiiden miekka, Pentti Pääkkönen, Lydian kuningas, Meiram, Otava, 1905
Naamioita II: Melankolia, Lalli, Niniven lapset, Otava, 1907
Naamioita III: Maunu Tavast, Simo Hurtta, Ritari Klaus, Vihtori Kosonen, 1908
Naamioita IV: Carinus, Alkibiades, Vihtori Kosonen, 1909
Naamioita V: Tuomas piispa, Tarquinus Superbus, Shakkipeli, Vihtori Kosonen, 1909
Naamioita VI: Kirkon vihollinen, Maan parhaat, Ilotulitus, Yrjö Weilin, 1911
Kalevala näyttämöllä, Yrjö Weilin, 1911

Fikzioz kanpoko idazlanak

Suomalainen näyttämötaide 19 2/4 02, Eero Erkko, 1902
Suomalaisia kirjailijoita, Otava, 1909
Suomalaisen kirjallisuuden historia, Yrjö Weilin, 1910
Vöyrin sotakoulu. Haastatteluja ja historiikkia, Minerva, 1918
Helsingin valloitus. Muistelmia ja vaikutelmia, Minerva, 1918
Elämäni kuvakirja, Otava, 1925
Maailmankirjailijoita: esseitä, arviointeja, arvosteluja kirjallisuuden ja näyttämötaiteen aloilta, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1978

Gidoiak

Kesä, 1915

Euskarazko itzulpenak[aldatu | aldatu iturburu kodea]

Zer da ederrago? Itzultzailea: Juan San Martin. 1961^[3]^[4]
Nocturne. Itzultzailea: Teodoro Sorrondegi. 2008^[5]

Erreferentziak[aldatu | aldatu iturburu kodea]

↑ Liukkonen, Petri. «Eino Leino». Books and Writers (kirjasto.sci.fi). Finlandia: Kuusankoski Public Library.[1]
↑ Sjöblom, Tomas. «Eight times state prizewinner». 375 humanists. Helsinki University.[2]
↑ «Juan San Martin» Nor Da Nor (Noiz kontsultatua: 2024-05-03).
↑ Leino, Eino. «Zer da ederrago?» Bizkaiko Foru Aldundia (Noiz kontsultatua: 2024-05-03).
↑ Satrustegi Andrés, Iñigo. «Euskal itzulpenen azterketa kuantitatiboa eta inbentarioa 2008-2018. III. eranskina» EIZIE: 35. (Noiz kontsultatua: 2024-05-03).

Artikulu honen edukiaren zati bat Lur hiztegi entziklopedikotik edo Lur entziklopedia tematikotik txertatu zen 2011/12/27 egunean. Egile-eskubideen jabeak, Eusko Jaurlaritzak, hiztegi horiek CC-BY 3.0 lizentziarekin argitaratu ditu, Open Data Euskadi webgunean.

Kanpo estekak[aldatu | aldatu iturburu kodea]

Datuak: Q360079
Multimedia: Eino Leino / Q360079

[1] Liukkonen, Petri. «Eino Leino». Books and Writers (kirjasto.sci.fi). Finlandia: Kuusankoski Public Library.[1]

[2] Sjöblom, Tomas. «Eight times state prizewinner». 375 humanists. Helsinki University.[2]

[3] «Juan San Martin» Nor Da Nor (Noiz kontsultatua: 2024-05-03).

[4] Leino, Eino. «Zer da ederrago?» Bizkaiko Foru Aldundia (Noiz kontsultatua: 2024-05-03).

[5] Satrustegi Andrés, Iñigo. «Euskal itzulpenen azterketa kuantitatiboa eta inbentarioa 2008-2018. III. eranskina» EIZIE: 35. (Noiz kontsultatua: 2024-05-03).

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]